Matkakohti luottamusta osa1
Matkakohti luottamusta on postaus sarja siitä miten edistytään Ykänkanssa sen ongelmien korjaamisessa ja luottamuksen saavuttamisessa.
Tässä ekassa postauksessa puruedutaan ongelma kohtiin, lähtötilanteeseen ja tulevaisuuden suunitelmiin miten näistä asioista selvitään.
Ykähän on kiertolainen eli on ollut hyvin erinlaisissa käsissä pitkin elämäänsä. Minulla ei ole sen läheskään koko historiaa tiedossa ja yritän parhaanimukaan onkia lisätietoa hevosestani. Miten Ykä päätyi minulle? Kaverini(jolta ostin salaman) niin osti alunperin Ykän Pyhämaasta. Pyysi minut hakemaan mieheni veljen kanssa hevosen pitkästä matkasta koska itse ei ennättänyt. Reissuun lähdettiin ja tiedossa olivaan että joku suomenhevonen sieltä kytiin tulee. Kun päästiin perille niin karsinassa odotti isokokoinen suokki joka oli todella levoton karsinassa. Ykä oli ollut tällä omistajalla vain muutaman päivän ja tuli sellainen olo myös että nainen pelkäsi hevosta koska ei suostunut mm. ottaa sitä karsinasta ulos ja varoitteli minua kuinka hevonen on jyrä jne jne. Jälkikäteen kuulin että hevonen oli seissyt koko viikonlopun karsinassa joten ei ihme että oli hieman rauhaton... Nainen myös sanoi ettei välttämättä mene koppiin. Laitoin narun nenänpäälle ja lähdin kävelemään kohti lastaus siltaa, hevonen meni juoksujalkaa koppiin!

Muutama päivä eteenpäin menin taas ratsastamaan. Käytävällä alkoi taas kauhea riehuminen. Tälläkertaa en kuitenkaan juoksuttanut liinassa vaan kapusin heti kyytin. Ykä ei ollut läheskään niin hyvä kun viimeksi. Ei halunnut taipua ja halusi lähinnä kaahottaa. Joka tapauksessa kotiin ajellessa jäin miettimään asioita tämän hevosen suhteen. Ystäväni oli jo heittänyt vihiä aikasemmin "näinköhän veera haki oman hevosensa pyhjärveltä" jäin miettimään ja kun olin mieheni kanssa keskustellut asiasta tultiin siihen tulokseen että Ykä muuttaa meille. Lähdettiin samantien hakemaan hevosta.
Seuraavanapäivänä mentiin jo ajamaan Ykä ja herranjumala se oli kauhea ajaa. Painoi ohjalle niin paljon ja suuhun ei ollut minkäänlaista kontrollia.. Jopa umpi hangessa jaksoi meitä kiikuttaa.. Edessä on kuolaimen etsiminen ja hevosen suun tutkiminen. Joka tapauksessa ratsastaessa tämä on herkkä suustaan. Pistin facebookkin suomenhevospalstalle tunteeko kukaan Ykää kun kiretolainen on. Nopeasti sieltä löytykin ihminen joka ties hevosesta aika paljon asioita ja ollaa taas viisampia sen suhteen.

Turvallisuus syistä poikaa treenataan ratsain ja ajamiset hoitaa hevosen kuski raviradalla. Myös perähevosena pidetään paljon. Kuulin että pojalla tapana koti oloissa säikähtäessään ryöstää jolloin katoaa jarrut ja ratti. Aloitamme ihan maastakäsittely perusasioita! Tätä matkaa pääsette seuraamaan tämän postaus sarjan muodossa tarkoitus olisi kuvata myös video pätkiä edistymisestä.
Seuraavassa postauksessa kerronkin miten olla ruettu opettelemaan käytävällä seisomista niin ettei minua litistetä seinän väliin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti