Luottamus, pettymys, vahva luonne, yhteys

Luottamus, pettymys, vahva luonne, yhteys. 



Mitä sinulle tulee mieleen yllä olevista sanoista hevosen kanssa toimiessa yhteistyössä?

Minä omistan tällähetkellä hevosen jonka kanssa meillä on yhteinen luottamus, olemme myös pettyneet toisiimme, kummallakin meistä on vahva luonne sekä välillämme on yhteys joka on vaikea pukea sanoiksi.

Minä olen aina verranut hevosiani tietyn tyyppisiin ihmisiin. Hyvänä esimerkkinä Salama. Jos Salama olisi ihminen se olisi luonteeltaan varautunut, kova ulkokuori, esittämisen haluinen, mutta kun sen ulkokuoren murtaa sieltä löytyy oikein mukava kaveri jonka kanssa asiat toimii kun luottamuspelaa. 

Kun Salama tuli aikoinaan minulle se vaikutti aluksi ihan perus kivalle hevoselle kun se kotiutui todellinen luonne alkoi pikkuhiljaa paljastua. Se yritti jyrätä, ahistaa seinän väliin, uhitteli, tarhasta hakiessa hyökki päälle ja potki. Ratsastaessa se on ollut aina todella hyvä siinä ei ole ollut koskaan mitään käytös ongelmia ja Salama tykkää työskennellä!

Ostin Salaman silloista tallia pyörittäessä asiakas käyttöön ja oli päivän selvä asia ettei sitä uskaltanut asiakkaille antaa harjattavaksi ja varustettavaksi. Käytös oli kitkettävä pois ja vallan vaihduttava.

Salama oli ollut ravi miesten käsissä joten minusta tuntuu että aluksi Salama vain nauroi minulle kun komensin sitä. Minä ihmisenä olen vahva persoona olen sähäkkä luontonen ja en anna ihmistenkään "hyppiä silmille" niin ei myöskään hevoset.

Lähdettiin asia kerrallaan etenemään. Varustaessa yksin kertaisesti tein sille selväksi ettei voi jyrätä mua seinän väliin (voin joskus kuvata viedon miten tämän opetin ja miten hevonen nykyisin käyttätyy) nykyisin hevonen väistää käytävällä minua pyydettäessä puolelta toiselle pelkästään ojentamalla kättä. Muistan kuinka levoton Salama oli käytävällä joka oli raivostuttavaa en voi sietää hevosta joka riehuu käytävällä eikä voi olla hetkeäkään paikallaan. Salama oppi yllättäen nopeasti käyttäytymään käytävällä ja rahoittui ajan kanssa aika lailla täysin.

Tarhasta haettaessa hevonen siis käyttäyty uhkaavasti mm hyökki päin yritti pukittaa päin jne. Rupesin tätä ongelma kohtaa purkamaan ihan sillä että menin kylmän viileesti tarhaan ja kun hevonen lähesty uhkaavasti pistin sen juoksemaan ja kunse yritti hidastaa kokeilin joko nyt oon ilme erinlainen vai vieläkö yritetään uhitella. Eise montaa kierrosta jaksanut juosta kun se pysähty katso minua korvat hörössä otatko sä mut nyt kiini? Tätä ei kauaan tarvinnut sen kanssa tehdä kun tämäkin ongelma poistui tai ainakin niin luulin...

Elämäntilanteen vuoksi jouduin luopumaa Salamasta. Salama oli ostettu osamaksulla eikä vielä maksettu loppuun tuttu kauppias joten sain kuitenkin jongun verran maksettuja rahoja takaisin. Kauppias myi Salaman tutulle ratsastuskoululle. Kerroin heille että en voi olla varma kunnioittaako Salama muita kun minua esim tarhasta hakiessa että varautukaa siihen että aikuisten hakevat hevosen ja laittavat yhdessä asiakkaan kanssa hevosen tuntia varten valmiiksi. Yllättävän kauan paletti toimi jälkikäteen kuultua aikuiset ei ollut hommassa mukana. Olin kuullut ympäri kyliä kuinka Salaman käytös ongelmat olivat palautuneet takaisin ja hevonen oli mm laihtunut aika moisesti. Yhtenä iltana hevoskauppias soitti minulle että nyt Salama on jyrännyt asiakkaan ja vielä lapsen tallin pitäjä on valmis purkamaan kaupan haluatko sinä ostaa vielä Salaman? Kun hinnasta päästiin sopuun laitoin saman tien trailerin perään ja lähdin hakemmaan ystävääni ja nokka kohti Salaman luokse. 

Ystäväni jo varoitteli ettei hevonen ole enää edes entisensä ja mitä vaan voi olla odotettavissa. Minua ei nuo lauseet pelottanut olin vain niin onnelinen että elämäntilanteeni oli sellainen että voin rakkaani saada takaisin ja niille unettomille öille tulossa loppu kun kuulin pitkin kuukaisia Salaman ongelmista ja laihtumisista... 

Pilkko pimeällä menin taskulampun varjossa etsimään laitumelta hevoseni yli 10 hevosen laumasta. Ilmeisesti tallinpitäjä ja kumppanit eivät olleet saanut Salamaa laitumelta pariin viikkoon kiinni... huoh.. Aikani siinä huutelin sitä kun koko lauma tuli melkein rivissä seisoivat ja Salama asteli luokseni. Silloin tiesin että tämä on minun hevoseni loppuun saakka jos luovuttava on niin ikivihreille. Tämä kertoo siitä että hevonen ei ollut unohtanut minua ja meidän luottamusta. Salama oli kuitenkin pettynyt minuun miten olinkaan voinut hylätä hänet..

Eniten minua ärsytti kun rakas hevoseni oli laskettu kurjaan kuntoon ja käytös häiriöt johtui varmasti ihan siitä että ne palasivat ja mikä pahinta Salama ei tule varmaan koskaan enää pystyä toimimaan eri ihmisten kanssa. Käytös häiriöt palasivat hevoselleni pahempana mm Salama ei voi sietää nykyisin lapsia jos tarhan lähellä kävelee lapsia se tulee aidalle hullun kiilto silmissä valmiina syömäänne.. 

Työmaata riittää yhä sillä hevonen ei ole täysin varma tarhasta hakiessaan on päiviä kun se uhittelee minulle on päiviä kun se tulee jo portille vastaan. Vaikka alunperinkin Salamalla oli käytös häiriöitä ennekun sain kitkettyä ne pois huomaan asioita mitkä ei ole koskaan kuulunut sen käytökseen ja huomaan että sei ei ole enää entisensä täysin.

Joka tapauksessa tämä hevonen on mulle henkireikä ja annan sille kaikkeni. Meillä on sellainen henkinen yhteys mitä ei ole koskaa aikasemmin ollut yhdenkään hevosenkanssa mikä minulla on ollut. Olemme samankaltaiset kuulumme yhteen siitä voi seurata paljon hyvää tai täysi tuho? Tässä kavioliitossa pää osin kuitenkin hyviä asioita!

Salaman avulla olen oppinut kasvattamaan hermoja mm. päässyt minun maasto kammosta eroon. Nykyisin uskallan ottaa kiitolaukka maastoja pojalla selästä käsin.

En tiedä tarkkalleen Salaman historiaa ennen meitä mutta sen tiedän että Salama joutu pettymään ihmisiin. Lyhykäisyydessään kun hevosia on aivan liikaa niin joku niistä jää aina paitsioon ja jos järki ei sanele isossa pihatto laumassa tarjota eri astioihin lämpimät vedet niin että pahnan pohjimmaisetkin pääsee juomaan tarvittavan määrän niin eihän siitä voi tulla kun kuiva hevonen. lisäksi jos hevoset laiduntavat isoissa laumoissa köyhillä laitumilla ilman lisä ruokintaa niin loppu tulos tuskin hyvä, No se siitä nimiä mainitsematta. Salama kun kotiutu joise viikon verran hirvittäviä määriä vettä sehän on aina ollut tosi hyvä juomaan kesät talvet mutta selkeä ero oli havaittavissa...

Minä petin Salaman luottamuksen hylkäämällä meidät niin että joutu vääriin käsiin. Onneksi meidän luottamus on ja pysyy eikä yhteys katoa minnekkän


   Tässä kaksi kuvaa jälleennäkemisen iloja seuraavalta päivältä kun Salama saapui kotia. Nyt minulla on uusi hevonen Ykä jonka kanssa miltei tämä kaikki on edessä ja vielä uusia pulmia mitä en olekkaan vielä ratkonut koskaan. Lyhykäisydeessään Ykä ei ole uhkaava ihmistä kohtaan mutta käytävällä samat oireet kun Salamalla aikanaan ja ajaessa saattaa ryöstää. Luottamusta lähdetään kehittämään pikkuhiljaa meidän välille ja aijon kirjoittaa meidän edistymisestä tänne  Blogin puolelle sekä video materiaalia tulossa koulutuksesta!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti